Runo 52/365 - Appelsinkyss

jonotan tiskille kahvilassa
edessäni seisoo kiistelevä englantilaispariskunta
ovat matkalla Pietariin

nainen vilkuilee kahvilistaa
Appelsinkyss hämmentää häntä
joten karautan kurkkuani
ja selitän, mitä siihen tulee

nainen hymyilee arvokasta hymyä
ja kysyy:

how do you pronounce that, darling

appelsintsyss, minä yritän
ja hän hymyilee taas
marssii kassalle ja sanoo
I'd love to have the one with orange in it, please
ja sitten
appelsintsyss, I mean

ja kun myyjä ymmärtää
nainen hehkuu tyytyväisyyttä
ja tyrkkää miestään kyynärpäällään

I said I'd manage, darling

Runo 51/365 - Päivän pienet ilot

onnellisuusopas käski laskea päivän pienet ilot:

harmaa taivas kerrostalon ikkunoissa
nostokurjet merta vasten
värjöttely sateessa bussipysäkillä
raukea venyttely, kun heräät aamulla

lämpimät huovat
kylpytakki
sievä posliinikulho tiskikaapissa
The Nationalin kappale Conversation 16
hymyilyttävät suunnitelmat ensiviikolle
pingviinit kalenterin kannessa

lämpöinen villaponcho
se, kun luennoitsijaa ei haittaa vaikka olet myöhässä
työkaverin veikeät tekstiviestit
supersankarit 

Runo 50/365 - Aristofanes

brekekekeks ko-aks ko-aks
sanovat sammakot
tukin korvani mehiläisvahalla
mutta hemmetti, manalassa kaikuu hyvin

en ajatellut, että joutuisin tänne itse
mutta kaipa jumalilla on huumorintajua
kun meillekin sellaisen antoivat

brekekekeks ko-aks ko-aks
loppujen lopuksi minä vain kirjoitin
mutta eipä jumalia voi loogisiksi syyttää

sammakot sentään vielä sietää
mutta Euridipes - Zeus varjelkoon
siinä on tyyppi, joka osaa lannistaa
ja tragediaa tässä kaikessa on jo kylliksi

Runo 49/365 - Avaruuslohikäärmeistä, osa 1

niiden suomut ovat harmaat
samaa sävyä kuin marraskuutaivas
tai vulkaaninen tuhka
tai usva, joka kohoaa vedestä

siivet ovat keveät ja kaartuvat
keräävät aurinkoa ja lämpöä
(sellainen on tarpeen, sillä
avaruus on kovin kovin kylmä
kovin kovin pimeä
kovin kovin yksinäinen)

valoa nopeammin ne eivät liidä
mutta matkustavat silti mielellään
tarraavat kiinni alusten sivustoihin
ja nuuhkivat metallia

avaruuslohikäärmeet ovat yksinäisiä
sillä ne ovat yksin
ja vaikka olisikin muita, niin
miten löydät toisen miljoonista galakseista

jos löytäisitkin
voitko rakastaa kaltaistasi tuhansia vuosia
ja taas tuhansia
ja tuhansia

Runo 48/365 - Plussat ja miinukset

piirrän paperille taulukon:
plussat                                                            miinukset
+ kukaan ei nalkuta jos herään myöhään     - kukaan ei herää vierestäni
+ saan valita elokuvani itse                          - kukaan ei pidä minua
                                                                         kädestä pelottavissa kohdissa
+ saan syödä kaikki leipomukset!               - en tykkää leipoa itselleni
+ voin matkustaa minne haluan                    - joudun kantamaan matkalaukkuni
                                                                         yksin,
                                                                        eikä kukaan selaa
                                                                         kanssani matkakuvia
+ tämä on minun elämäni                             - kovin yksinäinen elämä
                                                                       - joudun katsomaan Doctor Whota
                                                                         yksin
+ joinain päivinä olen onnellinen                - enimmäkseen en

Runo 47/365 - Kirsikkapuu

pihalla kasvaa kirsikkapuu
näin pohjoisessa hedelmät ovat kitkeriä
mutta kasvaapa kuitenkin

Runo 46/365 - Tähtikuvioiden ristipistoja

viimeaikoina olen ajatellut paljon
jäätikköjä, tummaa merta
hyppäämistä
räntäsadetta
teräviä kiviä
soraa jalkapohjia vasten
sitä, miten kädet lipsuvat
puun märällä kaarnalla

olen ajatellut
palovammoja
pistävää kipua rintakehässä
kun on juossut kilometrejä
huimaavia pudotuksia

olen ajatellut
marraskuuta
riitettä järven pinnalla
tähtikuvioiden ristipistoja
pyörryttävää tunnetta
verenluovutuksen jälkeen

olen ajatellut
menneitä ja menetettyjä
merkityksiä
tulevaa, joka ei ole kirkas
hiertäviä kenkiä
sitä, miten
en tänäänkään jaksaisi nousta

Runo 45/365 - Jääkaappirunot

nukun myöhään aamulla
tuijotan pyykkikoria nurkassa
ulkona ei sada

jääkaappirunot ovat samoja kuin maaliskuussa
sinä järjestit ne silloin
voisin sekoittaa kirjaimet, mutta
osaan säkeet ulkoa kuitenkin

tänään olisi kai ollut luento

Runo 44/365 - Kruunuvuori

syyskuinen meri on saamarin kylmä
autiohuvilan ullakkohuoneen tapetit
kuoriutuvat kuin vanha iho

minä katselen kaupungin panoraamaa
ja mietin, mitä poismuuttaneet näkivät
ja kuka särki huviloiden ikkunasilmät
ja mistä lahoavat vaurauden muistomerkit
uneksivat tällaisina öinä

Runo 43/365 - Toinen ihminen on vieras kieli

toinen ihminen on vieras kieli
minä olen opetellut jo yhdeksän

oikeastaan en yhtäkään kunnolla

joka kerta aloittaminen on vaikeampaa
unohtaa jo opittu, opetella uudet rakenteet
lauseeni vilisevät kielioppivirheitä

olen ajatellut
ehkä minulla on puhevika
ehkä lukihäiriö
ehkä ei kielipäätä ollenkaan

 ehkä minun pitäisi olla mykkä

Runo 42/365 - Juustokakkujen onnistumisprosentti

minä en osaa kutoa sinulle lapasia
juustokakkujeni onnistumisprosentti on 37,2
minä olen asioista eri mieltä
ja suosikkielokuvani on tänään toinen kuin eilen

minä en ole hyvä jäämään
ja lähtemisessäkään en voi sanoa onnistuvani

naimisiin en halua
hyvää äitiä minusta ei tule
ja ystävänäkin olen sekundalaatua

mutta olen hyvä suosittelemaan kirjoja
ja joku on joskus kehunut tapaa, jolla nauran
ja jos pidät pannukakusta, no
sitten minä olen oikea tyttö

Runo 41/365 - Etydi I

tunnen sinun kenkiesi jäljet
ja tiedän, miltä parransänkesi tuntuu
vihreästä teestä en pidä
paitsi silloin kun maistut siltä

40/365 - Hotelleista

minä pidän hotelleista
missään ei ole helpompaa unohtaa itseään

saippuapalat tuoksuvat samalta
vuodevaatteissa ei ole ryppyjä
ja jos matossa onkin kahvitahra

se voisi olla kenen tahansa

ja parvekkeet!
vieraiden kaupunkien silueteista
on helppoa rakentaa pilvilinnoja
ja ajatella:

huomenna, huomenna
tähän kaupunkiin minä jään

Runo 39/365 - Olisi ihanaa, mutta

sinä lähetät tekstiviestin
"haluaisitko nähdä tällä viikolla?"

tiedätkö
en halua, en yhtään

"olisi ihanaa, mutta olen niin kiireinen"

suljen puhelimen
ja tuijotan seinään kunnes tulee pimeää

38/365 - Puhu minulle puhu

puhu minulle puhu
tämä hiljaisuus syö minut
koteloi minut viltteihin
ja syyssateisiin
ja loputtomiin tunteihin
täynnä Sigur Rósia ja Sibeliusta

puhu minulle puhu
minä hukun sanoihin
lauseisiin verbeihin

puhu minulle puhu
tämä yksinäisyys on kaikupinta
minä kuiskaan
se huutaa takaisin

puhu minulle puhu
älä anna minun katsoa eiliseen
puhu minulle puhu
ennen kuin hiljaisuus kivettää minut suolapatsaaksi

37/365 - Sykli

viimevuonna tähän aikaan
olin onnettomampi kuin muistan koskaan olleeni

tänä vuonna tähän aikaan
olen onnettomampi kuin olen ollut vuoteen

Runo 36/365 - Avalon

Avalon palaa jo
lasimurskaa ja nokea
taivas on harmaa
tuhka sekoittuu veteen tummina kierteinä

Avalon palaa
taivas kirskuu
sinä vapiset ja katsot pois

mutta turvasatamat ovat jo menneet
maailma on kaatunut

tämä on unien kaupunki
tänään alkaa yö
me nukahdamme teräsrukkien hyrinään

Runo 35/365 - Elise-parka

Elise-parka
allerginen auringolle
Elise-parka

keinovaloa, värikyniä, kotiopettaja
Elise-paran suosikkikirja oli Taru Sormusten herrasta

Elisen maailma oli yhden huoneiston kokoinen
mutta ei tyttöä voinut onnettomaksi kutsua
taloudenhoitajatar sen sijaan otti lopputilin


eikä seuraava kuunnellut ohjeita tarkasti
ja kuinkas sitten kävikään
kun uutimet vedettiin auki
ja aurinko syöksyi sisään?

Runo 34/365 - Kiskojen ali

kuljen kiskojen ali
juna syö viisi sekuntia musiikista
räyhätessään yli

taivas on huikaiseva
tällaiset päivät on tarkoitettu löytöretkille
skonsseille ja teelle puistossa

minä menen töihin

Runo 33/365 - Taivas on valosta käheä

taivas on valosta käheä
minä räpyttelen unesta tomuisia silmiä
junassa nainen lukee Helsingin Sanomia

kukaan ei kirjoita siitä
miten huikaiseva aamu on

Runo 32/365 - Dido

Tantalos tarjosi poikansa jumalille
brutaalia mutta toimivaa
harmi vain, ettei jumalia huijata

vaikka aina joukkoon mahtuu yksi Dido
"omnomnom, niin mitä tää nyt oli?"

siinä meni olkapää
onneksi norsunluunmetsästäjät
tuomittiin vasta vuosituhansia myöhemmin

Runo 31/365 - Sinulla on siniset tennarit

Sinulla on siniset tennarit
ja rispaantunut hymy
puhut puhelimeen
ja kun naurat
hiukseni nousevat pystyyn

Sormenpäissäsi on paloarpia
kielikoru kutittaa kitalakea suudellessa
oikean lapaluusi alla on puolikas lintutatuointi
"Sattui liikaa", sanot ja kohautat olkiasi

"Jos opettelee häviämään tahallaan
jossain vaiheessa se ei enää haittaa."
Rytistät koepaperit ja heität ne roskiin

Mario Kartissa voitat silti aina

Runo 30/365 - Odysseuksen koira

Iliaasta löytyy katalogi kreikkalaisten laivoista
keskeltä eeppistä runoelmaa

Odysseuksen vanha palvelija tunnisti miehen
kahdenkymmenen vuoden jälkeen
arvesta tämän jalassa

minä ajattelin, että kreikkalaiset eepokset
olisivat tomuisia tai kuivia
mutta tiesittekö

Odysseuksen koira liikuttui isäntänsä paluusta
niin että sai sydänkohtauksen

Runo 29/365 - tänään ei

tänään ei ole sanoja
kirjaimetkin tekevät tiukkaa

(kirjoitin tuon lauseen väärin neljä kertaa)
suokaa anteeksi
tänään olen ollut kassaneiti ja opiskelija
runoilijaksi en enää taivu

Runo 28/365 - Aeneis

luen Aeneista
olen tähän mennessä oppinut seuraavaa:

sota on traagista
tragedia on traagista
aina välillä onnistutaan
mutta sitten on taas traagista

sitä en sen sijaan ole oppinut
että miten ihmeessä yhteen runoelmaan
saadaan mahtumaan triljoona nimeä

Runo 27/365 - Sinä ajat hanhilaumaa

Sinä ajat hanhilaumaa

räpylät nostavat tiestä punaista pölyä

jonka aurinko siivilöi

minä hymyilen sinulle joka aamu polkiessani töihin

huikkaat jotakin jälkeeni

mutta vaikka opiskelenkin kieltäsi iltaisin

en ymmärrä vielä tänäänkään

Runo 26 - A:sta B:hen

piirrät viivan A:sta B:hen

"sinä olet tässä ja tässä minä", sanot ja mittaat matkaa sormillasi
"ja tässä on etäisyys"

"entä jos tulen sinne"

"et pääse, ei tänne pääse kukaan"

"entä jos tulen silti?"

"miten?"

piirrän paperille lentokoneen. piirrät liekkejä.

piirrän paperille aasin ja kärryt ja porkkanan, jota se jahtaa. vedät rastin porkkanan yli.

piirrän paperille itseni, kävelen ja kävelen ja kävelen.

sinä piirrät itsellesi kyltin, jossa lukee exit.

"minä pakenen."

Runot 24-25/365 - Rakkauskirjelmiä whovianeille

I

"lähdetkö ulos?"
"en mä voi, pitää katsoa Doctor Whon seiskakauden eka jakso"



kämmeniin jää punaisia kuunsirppejä
sytytän valot, koska pelottaa
ensimmäisen vartin jälkeen sinä soitat





"heitä avain ikkunasta, toin suklaajäätelöä ja boksillisen nelostohtoria"

käperryn kylkeesi
hyräilemme lopputekstien aikana yhteen ääneen


*

II

sinä kirjoitat puhelinnumerosi kuitin taakse
"voin tulla hakemaan sut moottoripyörällä", sanot

minä näen öisin unta sinisistä poliisikopeista

"sori, mutta minulla on jo Yhdeksän", vastaan