Runo 53/365 - Avaruuslohikäärmeistä, osa 2

tämä sinun tulee tietää:
aurinkolohikäärmeet eivät ole ystävällisiä

se ei ole mikään ihme.
jos syntyisit itse auringossa
joka korventaisi polttaisi raastaisi
(muistatko ensimmäisen kerran
kun poltit sormesi uteliaisuuttasi?)
jos roihuaisit sisältä

avaruus on kylmä
ja aurinkolohikäärmeet ovat tulesta taottuja
ilman aurinkoaan ne kuolevat
auringon tuli roihuaa niiden sisällä
ja polttaa hitaasti hengiltä

joskus ne pakenevat
repivät lämpöä eksyneiden rakettien moottoreista
tulivuorten syövereistä
generaattoreista, jotka on rakennettu elämää varten
(vaikkakaan ei niiden)

joskus ne pakenevat
avaruuden päiväperhoja
raapivat tuskansa jäljet arviksi avaruuteen
ja lopulta
antavat liekkien sammua
siipiensä varista tuhkaksi

Runo 49/365 - Avaruuslohikäärmeistä, osa 1

niiden suomut ovat harmaat
samaa sävyä kuin marraskuutaivas
tai vulkaaninen tuhka
tai usva, joka kohoaa vedestä

siivet ovat keveät ja kaartuvat
keräävät aurinkoa ja lämpöä
(sellainen on tarpeen, sillä
avaruus on kovin kovin kylmä
kovin kovin pimeä
kovin kovin yksinäinen)

valoa nopeammin ne eivät liidä
mutta matkustavat silti mielellään
tarraavat kiinni alusten sivustoihin
ja nuuhkivat metallia

avaruuslohikäärmeet ovat yksinäisiä
sillä ne ovat yksin
ja vaikka olisikin muita, niin
miten löydät toisen miljoonista galakseista

jos löytäisitkin
voitko rakastaa kaltaistasi tuhansia vuosia
ja taas tuhansia
ja tuhansia