Runo 52/365 - Appelsinkyss

jonotan tiskille kahvilassa
edessäni seisoo kiistelevä englantilaispariskunta
ovat matkalla Pietariin

nainen vilkuilee kahvilistaa
Appelsinkyss hämmentää häntä
joten karautan kurkkuani
ja selitän, mitä siihen tulee

nainen hymyilee arvokasta hymyä
ja kysyy:

how do you pronounce that, darling

appelsintsyss, minä yritän
ja hän hymyilee taas
marssii kassalle ja sanoo
I'd love to have the one with orange in it, please
ja sitten
appelsintsyss, I mean

ja kun myyjä ymmärtää
nainen hehkuu tyytyväisyyttä
ja tyrkkää miestään kyynärpäällään

I said I'd manage, darling

Runo 51/365 - Päivän pienet ilot

onnellisuusopas käski laskea päivän pienet ilot:

harmaa taivas kerrostalon ikkunoissa
nostokurjet merta vasten
värjöttely sateessa bussipysäkillä
raukea venyttely, kun heräät aamulla

lämpimät huovat
kylpytakki
sievä posliinikulho tiskikaapissa
The Nationalin kappale Conversation 16
hymyilyttävät suunnitelmat ensiviikolle
pingviinit kalenterin kannessa

lämpöinen villaponcho
se, kun luennoitsijaa ei haittaa vaikka olet myöhässä
työkaverin veikeät tekstiviestit
supersankarit 

Runo 50/365 - Aristofanes

brekekekeks ko-aks ko-aks
sanovat sammakot
tukin korvani mehiläisvahalla
mutta hemmetti, manalassa kaikuu hyvin

en ajatellut, että joutuisin tänne itse
mutta kaipa jumalilla on huumorintajua
kun meillekin sellaisen antoivat

brekekekeks ko-aks ko-aks
loppujen lopuksi minä vain kirjoitin
mutta eipä jumalia voi loogisiksi syyttää

sammakot sentään vielä sietää
mutta Euridipes - Zeus varjelkoon
siinä on tyyppi, joka osaa lannistaa
ja tragediaa tässä kaikessa on jo kylliksi

Runo 49/365 - Avaruuslohikäärmeistä, osa 1

niiden suomut ovat harmaat
samaa sävyä kuin marraskuutaivas
tai vulkaaninen tuhka
tai usva, joka kohoaa vedestä

siivet ovat keveät ja kaartuvat
keräävät aurinkoa ja lämpöä
(sellainen on tarpeen, sillä
avaruus on kovin kovin kylmä
kovin kovin pimeä
kovin kovin yksinäinen)

valoa nopeammin ne eivät liidä
mutta matkustavat silti mielellään
tarraavat kiinni alusten sivustoihin
ja nuuhkivat metallia

avaruuslohikäärmeet ovat yksinäisiä
sillä ne ovat yksin
ja vaikka olisikin muita, niin
miten löydät toisen miljoonista galakseista

jos löytäisitkin
voitko rakastaa kaltaistasi tuhansia vuosia
ja taas tuhansia
ja tuhansia

Runo 48/365 - Plussat ja miinukset

piirrän paperille taulukon:
plussat                                                            miinukset
+ kukaan ei nalkuta jos herään myöhään     - kukaan ei herää vierestäni
+ saan valita elokuvani itse                          - kukaan ei pidä minua
                                                                         kädestä pelottavissa kohdissa
+ saan syödä kaikki leipomukset!               - en tykkää leipoa itselleni
+ voin matkustaa minne haluan                    - joudun kantamaan matkalaukkuni
                                                                         yksin,
                                                                        eikä kukaan selaa
                                                                         kanssani matkakuvia
+ tämä on minun elämäni                             - kovin yksinäinen elämä
                                                                       - joudun katsomaan Doctor Whota
                                                                         yksin
+ joinain päivinä olen onnellinen                - enimmäkseen en

Runo 47/365 - Kirsikkapuu

pihalla kasvaa kirsikkapuu
näin pohjoisessa hedelmät ovat kitkeriä
mutta kasvaapa kuitenkin

Runo 46/365 - Tähtikuvioiden ristipistoja

viimeaikoina olen ajatellut paljon
jäätikköjä, tummaa merta
hyppäämistä
räntäsadetta
teräviä kiviä
soraa jalkapohjia vasten
sitä, miten kädet lipsuvat
puun märällä kaarnalla

olen ajatellut
palovammoja
pistävää kipua rintakehässä
kun on juossut kilometrejä
huimaavia pudotuksia

olen ajatellut
marraskuuta
riitettä järven pinnalla
tähtikuvioiden ristipistoja
pyörryttävää tunnetta
verenluovutuksen jälkeen

olen ajatellut
menneitä ja menetettyjä
merkityksiä
tulevaa, joka ei ole kirkas
hiertäviä kenkiä
sitä, miten
en tänäänkään jaksaisi nousta