Runo 96/365 - Meripoika

joskus elämässä käy niin

joskus sitä löytää uudelleen kadottamansa
joskus sitä saa juuri sen mitä toivoi
joskus on hymyiltävä niin että suupieliin sattuu

joskus, jos vain seisoo rannalla
tuulessa ja tuiskussa ja sateessa
myrskylyhty ohjaa meripojan rantaan

ja vaikka kostea hiekka on kylmää
ja kivet raapivat jalkapohjia
on sinun kätesi lämmin
ja minun on helppo olla sinun

Runo 91/365 - Ettei Itämeri ole Jäämeri

meri huuhtoo varpaita, ranta jatkuu ikuisuuksiin
sinä hypytät aallonhiomaa lasipalaa kämmenellä
taivaanranta on lakastuneen kesän sävyä

ainahan sinä voit lähettää pullopostia, vitsailet
usva alkaa nousta, joten suuntaamme takaisin autolle

myöhemmin marraskuussa raapustan ensimmäisen rivin paperille
mutta kyllähän minä tiedän, ettei Itämeri ole Jäämeri


etäisyydestä huolimatta, lupasin
kuinka olisin voinut tietää,
ettei sitä mitata kilometreissä vaan kuukausissa?