I don't remember you looking any better
but then again I don't remember you.

Aion elää ensiviikon kahdellakymmenellä eurolla. Yksinkertaisesti siksi, että rahatilanteeni on nyt aika heikko, mutta myös opetellakseni itsekuria, koska se on tärkeää.

Ja juuri nyt väsyttää vähän kaikki.

Ole onnellinen siitä,
mitä on nyt.

Aamut ovat kauniita / sinä niitä vasten.

Päivä päivältä minä rakastan enemmän.

Päivä päivältä minä pelkään yhä enemmän, että menetän.

Miksi minun pitää pelätä juuri nyt, kun kaikki on hyvin, kun hän valaisee päiväni ja on läsnä? Miksi minä käperryn varjoihin ja annan niiden hotkaista kaiken hyvän sen sijaan, että pitäisin tiukasti kiinni ja opettelisin luottamaan, opettelisin antamaan tilaa ja vapautta?

Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Höpönlöpön. En minä ole koskaan pelännyt näin paljon, en minä ole koskaan pelännyt näin paljon jonkun menettämistä.

Enkä minä ole koskaan ollut joinakin säihkyvinä hetkinä yhtä onnellinen, yhtä värisevän hehkuva jonkun sylissä.

Aamulla kaduilla on savua

Näin unta, jossa minä yritin pelastaa pientä lasta sokkelosta, jossa oli mehiläisiä, koski jota myöten meidän oli uitava alas, valkoisten ovien ja huoneiden sokkelo, junia ja iso punainen koira, jolla oli terävät terävät hampaat.

Se oli pelottava uni, mutta myös monella tapaa elähdyttävä. En ole nyt pariin viikkoon nähnyt yhtä elävää ja vivahteikasta ja monipuolista unta, joten jäin kaipaamaan loppuratkaisua. Tärkeää on ehkä se, että vaikka unessa tapahtui paljon kaikkea ja vaara oli käsinkosketeltavasti läsnä, kukaan ei ollut peloissaan.

Sitten ajattelin sitä, ajattelin pelkoa ja sitä mitä me pelkäämme ja tajusin, että on tärkeää erottaa toisistaan se, mitä pelkää ja miksi pelkää ja mitä voi tehdä. Jos toisen reitin valitseminen on jo mahdotonta, aivan kuten se unessa oli, ei voi enää muuta kuin tehdä parhaansa ja jatkaa, koska luovuttaminen tarkoittaisi jo suoraan epäonnistumista. Ja jos kerran on mahdollisuus onnistua, miksi luovuttaisimme vain siksi, että epäonnistuminen pelottaa meitä?

Kesäyön unelma

Koska Shakespeare kuuluu yleissivistykseen, tarjoan teille syntymäpäivieni kunniaksi Kesäyön unelman hurmaavana animaationa.

tuntematon pysähtyy kadulla
saadakseen muistosta kiinni
on helpompi ajatella

En enää usko omistamiseen. Ei toinen ihminen voi koskaan olla minun. Olen vapaa olemaan hänen kanssaan, hän on vapaa olemaan kanssani. Olen vapaa pyytämään, että hän ottaisi minut syliinsä yöllä kun minun on kylmä - hän on vapaa tekemään niin tai olemaan tekemättä. Me olemme vapaita valitsemaan.

Minä valitsen, että olen hänen kanssaan. Teen sen valinnan uudelleen ja uudelleen ja jos joskus en tee, se on sitten sen ajan murhe.

Ehkä (vain ehkä, koska tällaisista asioista on puhuttava kuiskaten) ymmärrän viimein, miltä tuntuu olla rakastunut.