tuntematon pysähtyy kadulla
saadakseen muistosta kiinni
on helpompi ajatella
En enää usko omistamiseen. Ei toinen ihminen voi koskaan olla minun. Olen vapaa olemaan hänen kanssaan, hän on vapaa olemaan kanssani. Olen vapaa pyytämään, että hän ottaisi minut syliinsä yöllä kun minun on kylmä - hän on vapaa tekemään niin tai olemaan tekemättä. Me olemme vapaita valitsemaan.
Minä valitsen, että olen hänen kanssaan. Teen sen valinnan uudelleen ja uudelleen ja jos joskus en tee, se on sitten sen ajan murhe.
Ehkä (vain ehkä, koska tällaisista asioista on puhuttava kuiskaten) ymmärrän viimein, miltä tuntuu olla rakastunut.
Elin ja tarvike
5 vuotta sitten
1 kommentti:
Jos päämääränä on kahdenvälinen turvaverkko, sellainen kannattaa rakentaa. Joillakin on.
Jos kuitenkin tulee päivä, jolloin valintaa ei voi enää tehdä, siitä ei ole edes hidasteeksi. Silloin on ehkä parempi, jos päämääränä on ollut se ihminen.
Lähetä kommentti