Huopapesässä piiloilen
siellä salaa kuuta katselen
siinä salaisuus on taskukoaloiden
että on koala onnellinen
jos kuutamoon nukahtaa alla huopien
Vaan on joskus vaikeaa
koalan itsekseen nukahtaa
kun kuu on käynyt leikkimään
piilosta kera pilvisään
Siksi koala valvoo itsekseen
ja kaipaisi toista vierelleen
mutta niitä on aina yksi vain
ja se on tragedia koalain
Tämä runo ei pääty kuitenkaan
mokomaan suruisaan tragediaan
sillä koalain saduissa kerrotaan
että vaikka vielä ei toista olekaan
Jos jaksaa ja jaksaa vain odottaa
niin ehkä lopulta onnen saa
Ja siksi luovuta eivät koalat nää
sillä maailma on täynnä nähtävää
ja jos piilosta pois vain uskaltaa
on maailma niin kaunis valloittaa
Elin ja tarvike
5 vuotta sitten
1 kommentti:
Tämä runo sopisi, syvästä tarkoituksestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, johonkin lasten runokirjaankin :)Aivan ihana!
-Lilli-
Lähetä kommentti