Aamut ovat kauniita / sinä niitä vasten.

Päivä päivältä minä rakastan enemmän.

Päivä päivältä minä pelkään yhä enemmän, että menetän.

Miksi minun pitää pelätä juuri nyt, kun kaikki on hyvin, kun hän valaisee päiväni ja on läsnä? Miksi minä käperryn varjoihin ja annan niiden hotkaista kaiken hyvän sen sijaan, että pitäisin tiukasti kiinni ja opettelisin luottamaan, opettelisin antamaan tilaa ja vapautta?

Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Höpönlöpön. En minä ole koskaan pelännyt näin paljon, en minä ole koskaan pelännyt näin paljon jonkun menettämistä.

Enkä minä ole koskaan ollut joinakin säihkyvinä hetkinä yhtä onnellinen, yhtä värisevän hehkuva jonkun sylissä.