Kaduilla on aurinkoa ja talot rapistuvat, valo heijastuu ikkunoista ja vesilätäköistä ja puskee tennareideni kankaan läpi.
Pysähdyn katselemaan maalauksia ikkunoissa, pujahdan pieneen kirjakauppaan ja katselen opuksia ja mietin että ostaisinko harrastelijatytön kirjoittaman romaanin ihan vain tukeakseni. Kirjasto on vanha ja portaat tuoksuvat pölylle ja hyllyssä ei ole sitä kirjaa jota etsin.
Ihmisiä on paljon. Junassa poika tunkee savukkeen lipan alle, naisella on Totorokassi ja kadulla on kerjäläistyttö verkkareissa. Smoothie on vetistä mutta maistuu silti mansikalle. Kirjakaupassa törmään libristiin ja mietin, mitä sen työhön kuuluu.
Katusoittajia! Marimbaa ja helinää ja saksofonia. Ihmiset istuvat kahviloissa ja näyteikkunoissa on leivoksia. Ostan jäätelöannoksen, mutta se on niin iso, etten tahdo kyetä syömään sitä, ja strösselit kermavaahdossa lähinnä äklöttävät.
Helsinki on niin täynnä, niin suuri, niin värikäs. En tiedä mihin kaikkialle katsoisin ja mitä kaikkea jää näkemättä - en tiedä mitä kaikkea näen.
Fyysisentyön tunti
5 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti