tiistai 7. huhtikuuta 2009

Suutelivat toisiaan sumuisen veden yllä

Pihlajanmustaa. Jos ette nappaa väristä kiinni tuollaisenaan, katsokaa joskus lehdetöntä pihlajapuuta pilvistä taivasta vasten. Väri ei ole aivan musta mutta ei enää ruskeakaan - se on sellainen jäyhevä, multainen väri, leikkaa verkkokalvoa mutta ei viiltävästi vaan pehmeästi.

Päivä on ollut väsynyt. Istun huoneessani, katselen ulos (pihlajanrunkoja) ja nukun. Tai katselen koneen ruutua ja kirjainmerta.

Olen edelleen hyvällä tuulella, tänään minua vain väsyttää, eikä päivään mahdu juuri muuta kuin RFR:ää, pihlajia ja raskaita silmäluomia.

Ei kommentteja: