Sinä yönä hän maalasi maailman, ja se oli kaunis

"Minä en tunne tulevaisuutta, mutta olkoon se mikä on, minä kohtaan sen nauraen."

-Stubb Moby Dickissä

Haiut eivät olleet minua varten, mutta kokeileminen oli yhtä kaikki hyvin kiehtovaa. Tammikuu oli minimalismia- tulevaisuus olkoon jotain muuta. En kahlitse tätä hupsua bittiavaruuspäiväkirjaa sääntöihin, mutta yleisesti ottaen pyrin joka kuukausi kehittämään uuden tavan kokemuksistani kertomiselle. Muutamalle seuraavalle kuulle olenkin sellaisen jo keksinyt.

Helmikuussa otan joka päivä valokuvan ja käytän sitä kertomaan päivästäni.
Maaliskuussa kirjoitan pieniä listoja.
Huhtikuussa jokaiselle päivälle on löydettävä oma värisävynsä jolla sitä kuvata.
Toukokuussa päivistä kerrotaan sitaatein.
Kesäkuussa piirrän joka päivälle oman kuvan.

Katsotaan miten tässä käy. Jokaisen uuden ilmaisutavan seuraksi pyrin myös valitsemaan uuden nimen ja kuvaavan kuvan blogilleni, joskaan en tiedä viitsinkö luopua tämänkertaisista - ne kun ovat varsin suloisia.

Sunnuntaina alkaa helmikuu. Siihen asti tämä otus saa pohdiskella uutta eloansa rauhassa.

Idea on aika pöhkö, eikö olekin?